oksidiyhdisteen

Oksidiyhdiste on kemiallinen yhdiste, joka sisältää happea sitoutuneena toiseen elementtiin. Oksidiyhdisteet kattavat suurimman osan epäorgaanisista yhdisteistä ja niitä voi muodostua sekä metallien että epämetallien hapettumisreaktioissa. Hapetusluku ja rakenne voivat vaihdella, mutta happi esiintyy tavallisesti -2-tilassa.

Oksidit voidaan luokitella eri tavoin. Binääriset oksidit koostuvat kahdesta alkuaineesta ja ovat yleisiä: metallien oksidit (esimerkiksi Fe2O3, CaO) sekä ei-metallien oksidit (esimerkiksi CO2, SiO2, SO3). Oksideja pidetään usein emäksisinä (perusoksidit) tai happamistoisina (happo-oksidit), ja osa oksideista on amfoteerisia, mikä tarkoittaa, että ne reagoivat sekä hapoilla että emäksillä (esimerkiksi Al2O3, ZnO).

Valmistus ja reaktiot: Oksidit syntyvät yleisesti hapettamalla alkuaine hapen kanssa tai palamalla polttoainetta suuressa lämpötilassa. Reaktio veden kanssa jakaa oksideja: emäksiset oksidit reagoivat veden kanssa muodostaen hydroksideja (esim. CaO + H2O → Ca(OH)2), happo-oksidit taas voivat reagoida veden kanssa muodostaen hapoja (esim. CO2 + H2O → H2CO3). Oksidit voivat reagoida sekä happojen että emästen kanssa, mikä on tyypillistä amfoteerisille oksideille kuten Al2O3:lle.

Käyttö ja esiintyminen: Oksideja tavataan luonnon mineraaleina, kuten Fe2O3, TiO2 ja SiO2, sekä ne ovat keskeisiä rakennus-, lasi- ja väripigmenttiteollisuudessa. Teollisuudessa tärkeitä esimerkkejä ovat CaO rakennusteollisuudessa, TiO2 pigmentteinä ja SiO2 sekä Al2O3 lasin ja kerrostuneiden materiaalien valmistuksessa. Ilmakehässä muita oksideja kuten CO2 sekä typen- ja rikkidioksit vaikuttavat ympäristöön.