objektinilmaus

Objektinilmaus on kielen termi, jolla tarkoitetaan, miten lauseen objekti, eli transitiivisen verbin kohde, ilmenee sanan tai ilmauksen muodossa. Se kattaa sekä tulemisen morfologisen muodon että syntaktisen rakenteen, jolla objekti tuodaan lauseeseen. Objektinilmaisut vaihtelevat kielestä toiseen, mutta niillä on yhteinen tavoite osoittaa, mikä on teon saaja tai kohde.

Suomen kielessä objekti ilmaistaan yleensä substantiivi- tai pronominimuodossa, usein tapauksin, jotka liittyvät objektiin. Kaikkina tunnistusmuotoina korostuvat kaksi päämuotoa: partitiivi ja akkusatiivi. Partitiivinen objekti (esim. Luen kirjaa) ilmaisee epätäydellistä, yleisesti määrittelemätöntä tai jatkuvaa toimintaa. Akkusatiivin objekti (esim. Luen kirjan) ilmaisee toisenlaisia, usein määrätyksiä tai completioituja kohteita, ja muoto on usein identtinen genetiivisen kanssa. Objektinillaisuuden valintaan vaikuttavat verbin aspekti, definiteness sekä lauseen merkitystekijät.

Indirect object ja muut öljykohteet näkyvät yleensä prepositio- tai sijasuhteisina muotoina. Esimerkiksi allatiivin pääte -lle ilmaisee “jollekin” tai “toiselle” kohteelle: Annoin opettajalle kirjan. Lisäksi pronomiiniset objektiformit kuten hänet, minut, sinut voivat toimia objekti-ilmaisuina ilman erillistä substantiivia.

Objektinilmaus on paitsi perusfraassiikkaa kielentutkimuksessa myös tyypologian ala, jossa vertaillaan, miten eri kielet merkitsevät tai jättäytyvät merkitsemättä objektin. See also: object marking, case, transitivity.