näennäisteholle

Näennäisteho on sähkötekniikassa käytetty termi, joka kuvaa kokonaissähkötehoa, joka virtaa vaihtovirtapiirissä. Se on todellisen tehon ja loistehon vektorisumma. Todellinen teho (P) on se teho, joka muuttuu hyödylliseksi työksi tai lämmöksi, kun taas loisteho (Q) on se teho, joka edestakaisin kulkee kuorman ja virtalähteen välillä ilman, että se muuntuu hyödylliseksi työksi.

Näennäisteho (S) ilmoitetaan yleensä volttiampeereina (VA) tai kilovolttiampeereina (kVA). Sen suhde todelliseen tehoon tunnetaan tehokertoimena (cos φ), joka on kulman kosini virta- ja jänniteaaltojen välillä. Tehokerroin kertoo, kuinka tehokkaasti sähköenergiaa hyödynnetään. Ihanteellisessa tilanteessa tehokerroin on 1, jolloin näennäisteho on yhtä suuri kuin todellinen teho. Käytännössä tehokerroin on usein pienempi kuin 1, erityisesti induktiivisten tai kapasitiivisten kuormien yhteydessä.

Näennäisteholla on merkitystä sähköjärjestelmien suunnittelussa ja mitoituksessa. Esimerkiksi muuntajien ja sähköjohtojen on kestettävä kyseisen järjestelmän näennäisteho, ei ainoastaan todellinen teho. Suurempi näennäisteho suhteessa todelliseen tehoon (eli pieni tehokerroin) voi johtaa suurempiin häviöihin johtimissa ja vaatia suurempia ja kalliimpia komponentteja. Sähköyhtiöt perivät usein maksuja sekä energiankulutuksesta (todellinen teho) että näennäistehon käytöstä tietyissä teollisissa sovelluksissa.