nettosäästö

Nettosäästö tarkoittaa säästön nettomäärää: bruttosäästöstä vähennetään käyttöomaisuuden kuluminen (poistot). Kansantaloudessa nettosäästö kuvaa nettovarallisuuden karttumaa ja sitä, miten paljon säästöjä voidaan käyttää investointeihin sekä velan vähentämiseen.

Käytännössä nettosäästöä voidaan tarkastella eri konteksteissa. Kansantalouden tasolla se antaa kuvan siitä, onko säästöjä kertynyt enemmän vai vähemmän kuin kulutus, ottaen huomioon pääoman kuluminen. Kotitalouksien kontekstissa nettosäästö määritellään usein käytettävissä olevan tulon ja kulutuksen erotuksena, eli mitä rahaa jää säästettäväksi kulutuksen jälkeen.

Laskentaperiaate on siis seuraava: nettosäästö = bruttosäästö − käyttöomaisuuden kuluminen. Bruttosäästö tarkoittaa käytettävissä olevan tulon osuutta, josta ei käytetä kulutukseen. Nettosäästö kertoo, millä vauhdilla talous kartuttaa nettovarallisuutta ottaen huomioon pääoman kulumisen.

Suhteellisesti nettosäästö liittyy myös säästämisasteeseen, joka mittaa nettosäästön osuutta käytettävissä olevasta tulosta. Positiivinen nettosäästö mahdollistaa investoinnit ja velan vähentämisen, kun taas negatiivinen voi heijastaa rahoitusasemaan liittyviä ongelmia.

Tilastointia varten käytetään kansantaloudellisia lukuja ja eurooppalaisia standardeja, kuten System of National Accounts (SNA) -periaatteita sekä Tilastokeskuksen ja Eurostatin julkaisuja. Nettosäästöjä seurataan sekä kokonaishenkilötasolla että sektorikohtaisesti (kotitaloudet, yritykset, julkinen sektori).