näköetäisyyksiä

Näköetäisyydet viittaa visuaaliseen kantamaan tai siihen, kuinka pitkälle voidaan nähdä selkeästi tietyissä olosuhteissa. Tämä etäisyys ei ole kiinteä, vaan siihen vaikuttavat useat tekijät. Yksi merkittävimmistä tekijöistä on ilmanlaatu. Sumu, sade, lumi ja ilmansaasteet voivat merkittävästi lyhentää näköetäisyyttä tekemällä ilmasta samean ja hajottamalla valoa. Maastonmuodot ovat toinen tärkeä tekijä; esimerkiksi vuoristoisella alueella näköetäisyys voi olla rajallinen kukkuloiden tai vuorten vuoksi, kun taas tasaisella maalla se voi olla huomattavasti pidempi. Kasvillisuus, kuten metsät, voi myös rajoittaa näkyvyyttä.

Ihmisen näkökyvky itsessään vaikuttaa myös siihen, mitä voidaan nähdä. Valon määrä on ratkaiseva; kirkkaana päivänä näköetäisyydet ovat pidemmät kuin hämärässä tai yöllä. Silmien terveydentila ja mahdolliset näköhäiriöt voivat myös rajata henkilökohtaista näköetäisyyttä. Esimerkiksi kaihi tai muut silmäsairaudet voivat sumentaa näköä.

Termiä näköetäisyydet käytetään usein navigoinnissa, liikenteen suunnittelussa ja meteorologiassa. Liikenteessä lyhyt näköetäisyys on merkittävä turvallisuusriski, ja sitä on usein merkitty varoitusmerkeillä. Meteorologiassa näköetäisyyden mittaamista käytetään kuvattaessa vallitsevia sääolosuhteita ja niiden vaikutusta ulkoiluun ja kulkemiseen. Eri ilmailu- ja merenkulkualoilla on omat standardinsa ja mittaustapansa näköetäisyyden määrittämiseksi.