myrskyäminen

Myrskyäminen on meteorologinen termi, jolla tarkoitetaan myrskyn muodostumisen ja voimakkaan intensivoitumisen prosessia. Siinä konvektiivinen ilman kohoaminen lisääntyy, ja alueelle kehittyy ukkospilviä sekä usein runsasta sadetta, salamointia ja voimakkaita tuulenpurkauksia. Myrskyäminen voi tarkoittaa sekä yksittäisen ukkospilven kehitystä että laajempien konvektiivisten järjestelmien, kuten rintamien tai mesoskooppisten konvektiivisten järjestelmien, voimistumista.

Taustatekijöitä ovat ilmakehän epävakaus, kosteuden määrä ja lämpötilavaihtelut. Kuuma, kostea ilma kohoaa, ja kondensaatiolämpö vapautuu, mikä vahvistaa konvektiota. Kehitykseen vaikuttavat lifting-tekijät kuten päivän aikana tapahtuva lämpötilan nousu sekä ilmanpaineen ja tuulien vaihtelut sekä maaston vaikutus. Kun nämä tekijät esiintyvät yhdessä, syntyy ukkostuulia ja laajoja konvektiivisia järjestelmiä, kuten rintamia tai MCS:ää.

Myrskyäminen on keskeinen osa säätutkimusta ja säänennustamista. Sitä seurataan radarilla, satelliiteilla ja säämalleilla. Olennaisimpia mittareita ovat CAPE:n ja CIN-arvot sekä tuulen nopeuden ja suunnan muutokset, jotka vaikuttavat ukkosen voimakkuuteen ja rakenteeseen. Haittoja ovat ukkosen aiheuttamat tulipalot, rakeet, voimakkaat tuulet ja tulvat. Varautuminen ja oikea-aikaiset varoitukset vähentävät riskejä erityisesti ulkoilussa, liikenteessä ja rakennustöissä.