monosakkarideihin

Monosakkarideihin viitataan yleisesti yksinkertaisina hiilihydraatteina, jotka koostuvat yhdestä sokerimolekyylistä eikä niitä voi hydrolysoida pienemmiksi sokereiksi. Ne sisältävät hiili-, vety- ja hapen atomeja, ja niiden yleinen kaava on (CH2O)n, jossa n on 3–7. Monosakkaridit jaetaan aldoosiin ja ketoosiin karbonyyliryhmän mukaan: aldoosit sisältävät aldehydiryhmän ja ketoosit ketoniryhmän. Yleisimmät esimerkit ovat glukoosi, galaktoosi ja fruktoosi; riboosi sekä deoksiriboosi ovat tärkeitä RNA- ja DNA-rakenteissa.

Monosakkaridit voivat esiintyä lineaarisessa muodossa tai sulkeutua rengasmaisiksi. Ne voivat muodostaa sokerirenkaan, jossa rengas on joko pyranoosi- (kuusikierroksinen) tai furanoosi- (viidenkierroksinen) muotoinen. Ringin sulkeutuessa muodostuu anomerinen hiili, ja molekyylit voivat esiintyä α- tai β-anomereina mutarotaatiossa.

Rooli ja merkitys: Ne toimivat sekä energianlähteinä että rakennusaineina. Glukoosi on solujen tärkein energianlähde ja osallistuu glykolyysiin sekä muuhun energiantuotantoon. Ribooosi ja deoksiriboosi ovat välttämättömiä nucleotidien rakennusaineita. Monet monosakkaridit ovat myös glykosidisten rakenteiden sekä glykoproteiinien ja muiden biomolekyylien osia.

Käytännön merkitys: Ravinnosta ne imeytyvät ohutsuolesta verenkiertoon vapaina sokereina tai osana disakkarideja ja polyakkarideja. Monosakkaridien oikea määrä ja laatu ovat tärkeitä metabolisen sääntelyn ja terveyden kannalta.