molekyylihapen

Molekyylihappi, yleisesti tunnettu hapena, on kemiallinen yhdiste, jonka molekyylikaava on O₂. Se koostuu kahdesta happiatomista, jotka ovat sitoutuneet toisiinsa kovalenttisella sidoksella. Huoneenlämmössä ja normaalissa ilmanpaineessa molekyylihappi on väritön, hajuton ja mauton kaasu. Se on elämän edellytys useimmille tunnetuille organismeille, sillä se on olennainen osa soluhengitystä, prosessia, jossa solut tuottavat energiaa.

Ilmakehä sisältää noin 21 prosenttia molekyylihappea, mikä tekee siitä toiseksi yleisimmän kaasun typen jälkeen. Maan ilmakehän happipitoisuus on suurelta osin peräisin fotosynteesistä, biokemiallisesta prosessista, jota kasvit, levät ja jotkut bakteerit käyttävät. Fotosynteesissä auringonvalo, vesi ja hiilidioksidi muuttuvat glukoosiksi ja hapeksi.

Molekyylihappi on erittäin reaktiivinen aine ja hapetin. Se reagoi useimpien alkuaineiden ja monien yhdisteiden kanssa muodostaen oksideja. Tämä reaktiivisuus tekee siitä välttämättömän monille teollisille prosesseille, kuten metallien poltolle, hitsaukselle ja polttoaineiden palamiselle. Sitä käytetään myös lääketieteellisissä sovelluksissa, kuten hengitystilanteiden tukena ja anestesiassa.

Nesteytetty molekyylihappi on vaaleansinistä. Sitä käytetään rakettipolttoaineena hapettimena yhdessä polttoaineen kanssa. Molekyylihappea voidaan tuottaa useilla tavoilla, mukaan lukien ilman fraktiointi, veden elektrolyysi ja joidenkin kemiallisten reaktioiden avulla.