mineraalioksidit

Mineraalioksidit ovat yhdisteitä, jotka koostuvat yhdestä tai useammasta metallista tai puolimetallista, joka on kemiallisesti sidottu happeen. Ne ovat erittäin yleisiä maapallon kuoressa ja muodostavat suuren osan tunnetuista mineraaleista. Oksidit voivat esiintyä puhtaina yhdisteinä, kuten hematite (rauta(III)oksidi, Fe2O3) tai corundum (alumiinioksidi, Al2O3), tai ne voivat olla osa monimutkaisempia mineraalirakenteita.

Monet mineraalioksidit ovat kemiallisesti stabiileja ja erittäin kovia. Niiden ominaisuudet vaihtelevat suuresti riippuen metallista tai puolimetallista, johon happi on sitoutunut. Esimerkiksi piidioksidi (SiO2), kvartsin pääkomponentti, on läpinäkyvä ja kova mineraali, jota käytetään monissa teollisissa sovelluksissa. Toisaalta jotkin oksidit, kuten titaanidioksidi (TiO2), ovat valkoisia ja niitä käytetään pigmenttinä.

Mineraalioksidien löytöpaikat vaihtelevat maankuoresta aina syvälle maapallon sisälle. Ne muodostuvat usein geologisten prosessien, kuten rapautumisen, vulkaanisen toiminnan ja metamorfoosin seurauksena. Oksideilla on merkittävä rooli monissa luonnon prosesseissa, kuten maaperän muodostumisessa ja kiertokuluissa.

Teollisuudessa mineraalioksideilla on laaja käyttöalue. Niitä hyödynnetään keramiikan, lasin, metallien, pigmenttien ja elektronisten komponenttien valmistuksessa. Jotkin oksidit ovat myös tärkeitä malmeja, joista saadaan arvokkaita metalleja.