mikroaaltotunnistimia

Mikroaaltotunnistimia käytetään havaitsemaan ja mittaamaan mikroaaltoalueen säteilyä. Nämä laitteet ovat olennaisia monilla tieteen ja teknologian aloilla, kuten radioteleskoopissa, tutkajärjestelmissä, ilmakehän tutkimuksessa ja avaruustutkimuksessa. Mikroaaltoalue kattaa taajuudet noin 1 GHz:stä 300 GHz:iin, ja sen sovellukset vaihtelevat viestinnästä ja navigoinnista tieteelliseen mittaamiseen.

Yksinkertaisimmillaan mikroaaltotunnistin koostuu antennista, joka kerää mikroaaltoenergian, ja detektorista, joka muuntaa tämän energian mitattavaksi sähköiseksi signaaliksi. Detektorin tyyppi riippuu tarvittavasta herkkyydestä ja tarkkuudesta. Termiset ilmaisimet, kuten bolometrit, mittaavat mikroaaltoenergian aiheuttamaa lämpötilan nousua. Koherentit ilmaisimet puolestaan mittaavat mikroaaltojen amlitudia ja vaihetta, mikä mahdollistaa monimutkaisempien signaalien, kuten tutkakaiun, analysoinnin.

Edistyneemmissä mikroaaltotunnistimissa käytetään erilaisia puolijohdeteknologioita, kuten Schottky-diodeja tai FET-transistoreita, jotka ovat herkkiä mikroaaltoisille signaaleille. Nykyaikaiset mikroaaltotunnistimet ovat usein monikanavaisia, eli ne kykenevät mittaamaan säteilyä useilla eri taajuuskaistoilla samanaikaisesti. Tämä mahdollistaa esimerkiksi ilmakehän pitoisuuksien tutkimisen mittaamalla eri aineiden lähettämää tai absorboimaa mikroaaltosäteilyä. Mikroaaltotunnistimien kehitys on jatkuvaa, ja uudet teknologiat pyrkivät parantamaan herkkyyttä, laajentamaan taajuusaluetta ja pienentämään laitteiden kokoa ja virrankulutusta.