merkkinä

Merkkinä on suomen kielen essiivinen muoto sanasta merkki, joka tarkoittaa “signs” tai “mark” perusmerkityksellään. Essiivi-ilmauksen tarkoituksena on kuvailla tilaa, roolia tai tehtävää jossakin, usein väliaikaisesti tai relativeisesti. Tässä muodossa merkin tilapäinen tai roolillinen olemassaolo ilmenee sanontana “as a sign/mark.” Esimerkiksi lauseessa Se toimi merkkinä siitä, että muutos on tarpeen tarkoitetaan, että jokin asia toimi signaalina muutoksesta. Toinen esimerkki: Hän toimi merkkinä uudesta suunnasta.

Käyttö ja vivahteet. Merkkinä käytetään tavallisesti lauseissa, joissa halutaan korostaa jotakin tehtävää tai tilaa “toimia jonakin” ilman muuttumista uudeksi nimeksi. Sitä vastaa translatiivinen -ksi-näke, jolla ilmaistaan muuttumista joksikin (esim. muuttua opettajaksi). Merkkinä ilmaisee sen sijaan, että jokin toimii tai esiintyy vain väliaikaisesti jompanakumpaan roolina tai signaalina.

Sanantieteelliset ja muotokäytännöt. Merkki-juurta ja essiivin -nä-päätettä käytetään yleisesti suomen kielen sanoissa, jotka kuvaavat tilan tai roolin ilmaisua. Merkkinä on yleisessä käytössä sekä kirjoitetussa että puhutussa kielessä, erityisesti kun halutaan osoittaa jotakin esinettä tai ilmiötä signaalina tai osoittajana.

Etymologia. Merkkinä muodostuu sanasta merkki (signi) sekä essiivin tunnus -nä. Tämä muoto on osa Suomen kielen morfologista järjestelmää ja kuuluu yleisiin essiivin käytösten ilmaisuihin.