meristeeminen

Meristeeminen tarkoittaa liittymistä meristeemiin, kasvin kudoksiin, joissa solut jakautuvat aktiivisesti ja joiden kautta muodostuvat uudet kudokset ja elimet. Meristeemiset solut ovat tyypillisesti pieniä, tiiviisti pakattuja ja niillä on suuri ydin suhteessa solun tilavuuteen. Tämä mahdollistaa jatkuvan kasvun sekä kyvyn korjata kudoksia vaurioiden jälkeen.

Kasveissa on erilaisia meristeemejä. Apikaalinen meristeemi sijaitsee kasvun kärjissä, latvassa ja juurten päissä, ja vastaa pituuskasvusta. Lateraaliset meristeemit, kuten kambium, lisäävät paksuutta ja muodostavat lisättyä johtosolukkoa sekä kuorta. Joissakin kasveissa esiintyy interkalaarisia meristeemejä, jotka sijaitsevat varren ja lehtien välillä ja voivat tehostaa pituuskasvua erityisesti ruohomaisissa lajeissa.

Meristeemiset solut ovat erilaistumattomia soluja; ne voivat kehittyä erilaisiksi kudoksiksi. Koska meristeemit sijaitsevat kasvupisteissä, niiden toiminta ohjaa koko kasvin kehitystä, muotoa ja regeneroitumista sekä uusien verso- ja juurikerrosten syntyä. Meristeeminen toiminta on keskeistä sekä kasvin normaalissa kasvussa että mahdollisessa haavojen paranemisessa.

Tutkimus meristeemeistä on tärkeää kasvin kehityksen ymmärtämisessä, maataloudessa ja metsätaloudessa. Se auttaa selittämään, miten kasvit kasvavat ja sopeutuvat erilaisiin ympäristöolosuhteisiin sekä miten kasvua voidaan hallita esimerkiksi lisäyksen ja lisäkasvun tekniikoilla.