massalämpökapasiteetit

Massalämpökapasiteetti, tunnetaan myös nimellä ominaislämpökapasiteetti, on materiaalin ominaisuus, joka kuvaa kuinka paljon lämpöenergiaa tarvitaan nostamaan yhden kilogramman materiaalin lämpötilaa yhdellä kelvinillä tai celsiusasteella. Se on siis energian määrä per massayksikkö per lämpötilamuutos. Yksikkö on tyypillisesti joulea per kilogramma per kelvin (J/(kg·K)).

Korkea massalämpökapasiteetti tarkoittaa, että materiaali vaatii paljon energiaa lämmetäkseen ja luovuttaa paljon energiaa jäähtyessään. Vastaavasti matala massalämpökapasiteetti tarkoittaa, että materiaali lämpenee ja jäähtyy nopeasti pienilläkin energiamäärillä. Esimerkiksi vesi on tunnettu korkeasta ominaislämpökapasiteetistaan, minkä vuoksi se on tehokas jäähdytysaine ja sen lämpötila muuttuu hitaasti. Metallit puolestaan tyypillisesti omaavat matalamman ominaislämpökapasiteetin, ja ne lämpenevät nopeasti.

Massalämpökapasiteetin arvo riippuu aineen laadusta ja sen olomuodosta. Se on olennainen suure monissa fysiikan ja insinööritieteiden sovelluksissa, kuten lämpötekniikassa, materiaalitieteessä ja ilmastotutkimuksessa. Sitä käytetään esimerkiksi laskettaessa, kuinka paljon lämpöä materiaali voi varastoida tai siirtää.