maaperäanalyyseja

Maaperäanalyyseja ovat maaperän kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten ominaisuuksien sekä mahdollisten epäpuhtausten selvittämiseksi tehtävät mittaukset. Niillä arvioidaan viljelykelpoisuutta, maaperän tilaa ympäristön kannalta sekä tontin soveltuvuutta rakennuskäyttöön. Analyyseja voidaan suorittaa sekä kentällä että laboratoriossa, ja tulokset ohjaavat lannoitus-, maaperänparannus- ja riskinarviointitoimenpiteitä.

Yleisimpiin analyyseihin kuuluvat kemialliset mittaukset kuten pH, suolapitoisuus (EC) ja kationinvaihdokyky, sekä ravinteet (N, P, K) ja mikroravinteet sekä orgaanisen aineen määrä (humus). Fysikaalisia tutkimuksia ovat maaperän tekstuurin määrittäminen, vedenkapasiteetti ja tiheys. Biologiset indikaattorit voivat kuvata mikrobitoimintaa ja orgaanisen aineen hajoamista. Ympäristöanalyyseissa tarkastellaan mahdollisia pilaantuneisuuksia kuten raskasmetalleja (Pb, Cd, Hg, As, Cr, Ni, Zn, Cu) ja muita haitta-aineita.

Näytteenotto suunnitellaan huolellisesti: otoskoko, syvyysrajat ja edustavuus; usein kerätään 0–20 cm:n pintamaa ja tarpeen mukaan myös syvempiä kerroksia. Näytteet käsitellään ja analysoidaan akkredidoiduissa laboratorioissa; tulokset raportoidaan ja tulkitaan käyttötarkoituksen mukaan. Tarvittaessa annetaan ohjeet jatkotoimenpiteistä kuten lannoitus- tai maaperänparannustoimista sekä riskinarvioinnin tueksi.