lämmönvaihtopintaan

Lämpöä siirtävä pinta, tai lämmönvaihtopinta, on rajapinta kahden tai useamman väliaineen välillä, jonka kautta lämpöenergiaa siirtyy. Tämä siirtyminen tapahtuu pääasiassa johtumisen, konvektion ja säteilyn kautta. Lämmönvaihtopintoja käytetään lukuisissa teknisissä sovelluksissa, joiden tavoitteena on joko lämmittää tai jäähdyttää aineita tai erottaa niitä toisistaan tehokkaasti.

Yleisiä lämmönvaihtopintoja ovat esimerkiksi metallilevyt, putkien seinämät ja ahtautetut tilat, joissa väliaineiden pinta-alaa on pyritty maksimoimaan lämmönsiirron tehostamiseksi. Lämmönsiirtonopeus riippuu useista tekijöistä, kuten pinta-alasta, lämpötilaerosta pintojen välillä, materiaalin lämmönjohtavuudesta sekä väliaineiden ominaisuuksista ja virtausolosuhteista.

Yksi yleisimmistä lämmönvaihtopintojen sovelluksista on lämmönvaihdin. Lämmönvaihtimet on suunniteltu siten, että kaksi tai useampi virtaukseen perustuvaa fluidia pysyy fyysisesti erillään, mutta niiden välillä tapahtuu tehokasta lämmönsiirtoa lämmönvaihtopinnan kautta. Esimerkkejä ovat patterit, jäähdyttimet autoissa ja erilaiset teolliset prosessit. Ilman ja nesteen väliset lämmönsiirrot, kuten myös kahden nesteen tai kahden kaasun väliset siirrot, hyödyntävät lämmönvaihtopintoja. Pintojen puhtaus ja kunto vaikuttavat merkittävästi lämmönsiirron tehokkuuteen, sillä lika ja kerrostumat voivat toimia eristeinä.