lämmönjohtumaa

Lämpöjohtuma on yksi lämmönsiirtymisen tavoista. Se tarkoittaa lämmön siirtymistä aineessa paikasta toiseen ilman, että aine itse liikkuu merkittävästi. Lämmönjohtuminen tapahtuu törmäysten ja värähtelyjen kautta aineen hiukkasten välillä. Kun yksi osa ainetta kuumenee, sen hiukkaset alkavat värähdellä nopeammin ja törmäilevät ympäröiviin hiukkasiin, siirtäen näin energiaa ja lämpöä eteenpäin.

Eri materiaalit johtavat lämpöä eri tavoin. Metallit, kuten kupari ja alumiini, ovat hyviä lämmönjohteita, koska niiden atomirakenne ja vapaat elektronit mahdollistavat nopean lämmönsiirron. Toisaalta puu, muovi ja ilma ovat huonoja lämmönjohteita, eli ne ovat hyviä eristeitä. Niiden lämmönjohtavuus on pieni. Lämmönjohtuminen on tärkeä ilmiö monissa luonnonprosesseissa ja teknologisissa sovelluksissa, kuten lämmönvaihtimissa, rakennusten eristyksessä ja jäähdytysjärjestelmissä.

Ilmiön matemaattista kuvausta kutsutaan Fouriein laiksi, joka yhdistää lämpövirran nopeuden materiaalin lämmönjohtavuuteen, pinta-alaan ja lämpötilaeroon. Lämmönjohtuminen on keskeinen käsite termodynamiikassa ja materiaalitieteessä.