luonnonmuodostelmia

Luonnonmuodostelmia ovat maanpinnan ja vesistöjen sekä ilmakehän vuorovaikutuksesta syntyneet luonnolliset maastonmuodot. Ne muodostuvat pitkien ajanjaksojen kuluessa erilaisten geologisten, ilmastollisten ja biologisten prosessien tuloksena, ja ne voivat ulottua pienistä yksittäisistä rakenteista valtavien alueiden laajuisiin kokonaisuuksiin. Luonnonmuodostelmia tutkitaan geomorfologiassa, jonka tavoitteena on ymmärtää niiden syntyhistoriaa, rakennetta sekä kehitystä.

Muodostumisen pääprosessit ovat eroosio, kuluminen ja sedimentaatio sekä kemialliset ja biologiset rapautumisilmiöt. Vesi, tuuli ja jää muovaavat maisemaa; sedimentit kertyvät ja kiteytyvät uudelleen; karstialueilla kemialliset reaktiot ja biologinen toiminta voivat muodostaa luolia, lähteitä ja karstikiteitä. Jääkausien vaikutukset näkyvät muun muassa moreenialueina, drumliineina ja muina jäätikön jättäminä jälkiin.

Esimerkkejä luonnonmuodostelmista ovat jyrkänteet ja kalliojyrkänteet, luolat ja karstialueet, dyynit sekä moreenialueet, rannikko- ja jokialueiden muotojen muodostamat rakenteet sekä laajat maastopintojen vaihtelut. Monet muodot syntyvät yhdistämällä useita prosesseja ja ne voivat olla sekä lyhytaikaisia että miljoonien vuosien mittaisia ilmiöitä.

Luonnonmuodostelmia seurataan ja suojellaan, ja ne tarjoavat tärkeää tietoa maapallon historiasta sekä nykyisestä luonnonvoimien toiminnasta.

---