luonnonläheisyyttä

Luonnonläheisyyttä on käsite, joka kuvaa ihmisen kokemusta, suhtautumista ja toimintatapoja, joissa luonto on keskeinen osa arkea ja elämäntapaa. Se yhdistää sekä subjektiivisen tunnekokemuksen luonnon merkityksellisyydestä että käytännöllisen sitoutumisen luontoympäristön huomioimiseen ja suojelemiseen. Luontosuhde ilmenee sekä yksilöllisesti että yhteiskunnallisesti, esimerkiksi vapaa-ajan valinnoissa, arjen infrastruktuurissa ja ympäristöpolitiikassa.

Luonnonläheisyyttä ilmentävät arjen toiminnot, kuten ulkoilu, metsissä liikkuminen, puutarhanhoito ja luonnonmukaiset elämäntavat. Kaupungeissa sitä tukevat vihreät alueet, puistot, viherkatot sekä suunnitteluperiaatteet, jotka edistävät kävelyä ja pyöräilyä, useita luonnonvietiin liittyviä palveluita sekä koulutus- ja työpaikka-ympäristöjen luontosuhteen huomioiminen.

Tutkimus ja politiikka tarkastelevat luontosuhteen ja siihen liittyvien käytäntöjen vaikutuksia terveyteen, hyvinvointiin ja kestävyyteen. Luonnonläheisyydellä voi olla myönteisiä vaikutuksia stressin vähenemiseen, mielialaan ja fyysiseen aktiivisuuteen, mutta toteutuminen riippuu monista tekijöistä, kuten asuinalueen saavutettavuudesta ja sosioekonomisista eroista. Haasteita ovat pääsyn tasa-arvoinen toteutuminen sekä se, miten luontosuhdetta ja sen infrastruktuureja voidaan edistää käytännössä ja oikeudenmukaisesti.