loukkaamattomuutta

Loukkaamattomuus on käsite, joka kuvaa tilaa tai asennetta, jossa toinen ihminen ei saa loukkaantua tai jossa pyritään välttämään loukkauksia puhuttaessa ja toimittaessa. Käsite voi viitata sekä yksilön ominaisuuteen että laajempaan keskustelukulttuuriin, jossa huomioidaan sananvalinta, sävy ja konteksti.

Etymologisesti sana muodostuu verbistä loukata sekä -mattomuus- päätteestä, joka tekee siitä negatiivisen laatusanan: “ei loukkaamista”. Käytössä se korostaa kunnioittavaa ja harkittua viestintää sekä toisen henkilön arvoa ja kokemuksia huomioivaa käytäntöä.

Käyttökonteksteja ovat arki, koulu, työpaikat sekä julkinen media ja verkko-keskustelut. Loukkaamattomuuden periaatetta voidaan pitää ohjenuorana, jolla pyritään ennaltaehkäisemään tahatonta tai tarkoituksellista vahinkoa sanallisella tai visuaalisella ilmaisulla. Toisaalta periaate voi kokea ristiriitaa sananvapauden, erimielisyyden ilmaisun ja rehellisen keskustelun kanssa, mikä korostaa tasapainon löytämistä viestinnässä.

Kritiikkiin kuuluu, että loukkaamattomuuden käsite on kulttuurisidonnaista ja subjektiivista: mikä on loukkaavaa voi vaihdella ihmisestä ja tilanteesta toiseen. Liiallinen korostaminen saattaa johtaa sensurointiin tai heikommassa asemassa olevan kuulemisen rajoittamiseen.

Aiheeseen liittyviä käsitteitä ovat loukkaaminen, kunnia, empatia, keskustelukulttuuri, sananvapaus sekä vuorovaikutus.

---