lisäplaneetat

Lisäplaneetat ovat teoreettisia tai havaitsemattomia planeettoja, joita on ehdotettu olevan olemassa nykyisten tunnettujen planeettojen ulkopuolella. Ne nousevat usein esiin, kun havaintoihin perustuvat kiertoradat tai dynamiikan mallit viittaavat lisämassan tarpeeseen. Käsite keskittyy pääasiassa oman aurinkokuntamme ulkoisiin alueisiin, vaikkakin vastaavia pohdintoja esiintyy myös muiden tähtijärjestelmien yhteydessä.

Yleisin esimerkki on Planet Nine -hypoteesi, jonka mukaan aurinkokunnan kaukaisilta alueilta voisi löytyä noin 5–10 maapallon massainen planeetta. Sen oletettu kiertorata olisi noin 400–800 AU:n etäisyydellä Auringosta, ja kiertorata olisi pitkäaikainen, mahdollisesti epäkeskinen ja lievästi kääntynyt. Tällä hetkellä ei ole suoraa havaintoa kyseisestä planeetasta; ehdotus pohjautuu tilastollisiin malleihin trans-neptunisten kohteiden kiertoratojen ryhmämuodostumiin sekä havaintoihin, jotka poikkeavat yksinolevaa massaa koskevista ennusteista.

Tutkimuksessa käytetään pitkäaikaista astrometriaa sekä kiertoratojen analyysiä ja dynamiikan simulointeja, joiden avulla arvioidaan, voisiko lisäplaneetta selittää havaitut poikkeamat. Kriitikot huomauttavat, että poikkeamat voivat johtua tilastollisesta sattumasta, Kuiperin vyöhykkeen kohteiden monimutkaisesta dynamiikasta tai mittausjärjestelmien virheistä, eikä yksiselitteistä todistusta ole vielä saatu.

Lisäplaneettojen käsite heijastelee oman aurinkokuntamme ulkorajojen tutkimista. Eksoplaneetit puolestaan tarkoittavat muiden tähtien järjestelmissä olevia planeettoja, ja kyseinen termi on laajimmin käytetty niiden yhteydessä.