lipidaatiot

Lipidaatio on post-translaatioinen Modification, jossa lipidiryhmä kytketään kovalenttisesti kohdemolekyyliin. Yleisimmät lipidaation muodot kohdistuvat proteiineihin, ja niillä on usein rooli proteiinien kalvokonaktiudessa, paikallistumisessa ja toiminnan säätelyssä. Lipidaation ryhmät voivat olla rasvahappoja (esim. myristoyl, palmitoyl), isoprenoideja (farnesyyli, geranylaani) tai glykolipidien kaltainen GPI-ankkuri. Keskeisiä lipidaation muotoja ovat N-myristoylaatio, S-palmitoylaatio, prenylation ja GPI-ankerointi.

N-myristoylaatio kiinnittää myristoyyliryhmän proteiinin N-terminukseen tyypillisesti jo synteesin yhteydessä; tätä katalysoi N-myristoyltransferaasi. S-palmitoylaatio kiinnittää palmitoyliryhmän tyypillisesti sytostiinihin, muodostaen thioesterisidoksen; reaktio on usein reversiibeli ja vaikuttaa proteiinien kalvoproteiini-assoosioihin. Prenylaatio käyttää farnesyyli- tai geranylaani-ryhmiä proteiinin C-terminaalisessa CaaX-motiivissa, ja sen katalysoivat farnesyyli- ja geranyyltransferaasit. GPI-ankerointi lisää glycosylphosphatidylinositol-ankkurin proteiinin C-terminuksessa ja kiinnittää sen solukalvon ulkopinnalle, jossa proteiini toimii usein solukalvon osana.

Lipidaatio on keskeinen säätelymekanismi solujen signaalissa sekä proteiinien oikean paikallistumisen ja vakauden kannalta. Virheet lipidaatiossa liittyvät sairauksiin, kuten syöpään ja neurodegeneratiivisiin tiloihin. Tutkimuksessa kehitetään lipidaatioon kohdennettuja terapia-aihioita, esimerkkeinä farnesyyli-transferaasin inhibiittorit, joiden tarkoituksena on estää tietyt onkogeenisten proteiinien kalvokytkeytymistä.