likviditeettikierteeseen

Likviditeettikierre, suomeksi myös likviditeettiloukku, on taloudellinen ilmiö, jossa talouden toimijat pitävät rahaa käteisenä tai helposti likvidöitävissä olevina varoina sen sijaan, että sijoittaisivat sitä tai kuluttaisivat. Tämä johtuu usein siitä, että odotukset tulevasta taloudellisesta tilanteesta ovat negatiiviset, esimerkiksi pelätään taantumaa, inflaation kiihtymistä tai omaisuuserien arvon laskua. Kun ihmiset ja yritykset karttavat riskejä ja keräävät käteistä, rahan kysyntä kasvaa suhteessa tarjontaan, mikä voi painaa korkoja hyvin alas.

Keskeinen piirre likviditeettikierteessä on se, että vaikka keskuspankki laskisi ohjauskorkoja nollaan tai jopa negatiivisiksi, lisäpankkilainan tai rahan tarjonnan lisääminen ei enää piristä taloutta. Tämä johtuu siitä, että koron lasku ei enää kannusta lainaamaan tai sijoittamaan, kun epävarmuus tai odotettavissa olevat tappiot ovat liian suuria. Sen sijaan ylimääräinen raha jää talouden toimijoiden "hihaan" tai matalakorkoisille tileille.

Tällaisessa tilanteessa perinteiset rahapoliittiset keinot, kuten koronlaskut, menettävät tehokkuutensa. Keskuspankkien onkin turvauduttava epätavanomaisiin keinoihin, kuten määrälliseen keventämiseen (quantitative easing), jossa keskuspankki ostaa suuria määriä arvopapereita markkinoilta, tai jopa negatiivisiin talletuskorkoihin, jotta talouden toimijat kannustettaisiin käyttämään rahaa. Likviditeettikierre on haasteellinen tila, jonka purkaminen vaatii usein yhdistelmän erilaisia talouspolitiikan toimia.