likimääräisyyksistä

Likimääräisyydet, tai englanniksi approximations, ovat keskeinen käsite monilla tieteen ja matematiikan aloilla. Ne viittaavat arvoihin tai menetelmiin, jotka eivät ole täysin tarkkoja, mutta riittävän lähellä todellista tai täydellistä arvoa tiettyä tarkoitusta varten. Tavoitteena on usein yksinkertaistaa monimutkaisia ongelmia tai ratkaisuja, jotka olisivat muutoin laskennallisesti liian vaativia tai mahdottomia ratkaista tarkasti.

Matematiikassa likimääräisyyksiä käytetään esimerkiksi jatkuvien funktioiden approksimointiin polynomien avulla, kuten Taylorin sarjoilla. Nämä sarjat antavat tavan arvioida funktion arvoa tietyssä pisteessä antamalla sarjan ensimmäiset termit. Myös integraalien laskemisessa käytetään usein likimääräisiä menetelmiä, kuten suorakulma- tai puolisuunnikassääntöjä, kun tarkkaa integraalia ei voida laskea analyyttisesti.

Fysiikassa likimääräisyyksiä hyödynnetään mallien luomisessa ja ennusteiden tekemisessä. Esimerkiksi usein oletetaan ilmanvastuksen olevan olematon yksinkertaistamaan liikkeen kuvaamista. Tietojenkäsittelytieteessä likimääräiset algoritmit tarjoavat nopeampia ratkaisuja NP-vaikeisiin ongelmiin, vaikka ne eivät välttämättä takaa optimaalista tulosta. Insinööritieteissä likimääräisyyksiä käytetään materiaalien ominaisuuksien, rakenteiden ja järjestelmien suunnittelussa ja analyysissä, jotta voidaan tehdä käytännöllisiä ja taloudellisia ratkaisuja. Likimääräisyyksien käyttö vaatii ymmärrystä virhemarginaaleista ja siitä, milloin likimääräisyys on riittävän tarkka.