liikehäiriötä

Liikehäiriöt ovat neurologisia tiloja, jotka vaikuttavat kehon tahdonalaisten tai tahdonalaisten liikkeiden sujuvuuteen, nopeuteen ja tarkkuuteen. Ne voivat ilmetä monin eri tavoin, kuten liiallisena liikehdintänä (hyperkinesia) tai liikkumisen vähyytenä (hypokinesia). Hyperkineettiset liikehäiriöt voivat sisältää esimerkiksi vapinaa, nykimistä, kouristuksia tai levottomia jalkoja. Hypokineettiset tilat puolestaan ilmenevät hidastuneina liikkeinä, jäykkyytenä ja tasapainovaikeuksina.

Yleisiä liikehäiriöitä ovat Parkinsonin tauti, Huntingtonin tauti, dystonia, essentiaalinen vapina ja Touretten oireyhtymä. Parkinsonin tauti on tyypillinen hypokineettinen liikehäiriö, joka johtuu dopamiinin tuotannon vähenemisestä aivojen tietyillä alueilla. Huntingtonin tauti on perinnöllinen sairaus, joka aiheuttaa hallitsemattomia, nykiviä liikkeitä ja kognitiivisia muutoksia. Dystonia puolestaan ilmenee tahattomina lihassupistuksina, jotka aiheuttavat kehon vääristyneitä asentoja. Essentiaalinen vapina on yleisin vapinan muoto, joka vaikuttaa usein käsiin ja voi vaikeuttaa arkisia toimia. Touretten oireyhtymään liittyy motorisia ja vokalisia tic-oireita eli nopeita, toistuvia ja äkillisiä liikkeitä tai ääniä.

Liikehäiriöiden syyt vaihtelevat geneettisistä tekijöistä ja aivovaurioista tuntemattomiin tekijöihin. Diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen, neurologiseen arvioon ja usein kuvantamismenetelmiin. Hoito on usein oireenmukaista ja tähtää elämänlaadun parantamiseen. Lääkehoito, fysioterapia ja kuntoutus ovat keskeisiä hoitomuotoja. Joissakin tapauksissa kirurgiset toimenpiteet, kuten syväaivostimulaatio, voivat olla hyödyllisiä.