lihasbiopsia

Lihasbiopsia on diagnostinen tutkimusmenetelmä, jonka avulla otetaan pieni pala skeletilihasta histologiseen ja biokemialliseen tutkimukseen. Pienen lihassäikeen näytettä käytetään lihassairauksien, kuten myopatioiden, dystrofioiden ja tulehduksellisten sekä metabolisten sairauksien selvittämisessä. Lisäksi näytettä voidaan käyttää geneettisiin analyyseihin ja uusien hoitomuotojen seurannan perusteisiin.

Indikaatiot lihasbiopsialle vaihtelevat oireiden, kuten lihasheikkouden, kouristusten ja epäselvien laboratorion arvojen, perusteella. Tutkimuksella pyritään erottamaan sekä perinnölliset, että sekundaariset lihassairaudet sekä tulehdukselliset процесit. Biopsian tarve arvioidaan kliinisen tilanteen ja muiden tutkimusten perusteella.

Menetelmät ja näytteenotto voidaan suorittaa perkutaarisesti neulan avulla tai avoterveyden menetelmin. Yleensä paikallinen puudutus riittää. Osa näytteestä otetaan tuoreena histokemiallisia ja entsyymikokeita varten, osa parafiiniparaan kiillotettavaksi. Usein otetaan useampi näyte eri lihaksista ja eri kudosvalmisteisiin tilanteen mukaan. Näytteiden säilytys ja käsittely vaativat erityistä laboratoriokäsittelyä.

Ilmeiset riskit ovat verenvuoto, mustelma, infektio ja kipu. Harvinaisemmissa tapauksissa voi esiintyä hermovaurioita tai liittäytymiin liittyviä komplikaatioita. Toipuminen on yleensä nopeaa, ja paikallinen haavahoito ohjeistaa asianmukaisen jälkihoidon.

Lihasbiopsian tulkinta perustuu kliiniseen kuvaan, laboratoriotutkimuksiin, lihassysteemin histologiaan sekä mahdollisesti genetiikkaan. Biopsian tulokset täydentävät tai korjaavat kliinistä diagnoosia sekä ohjaavat hoitoa.