lainvastaisuus

Lainvastaisuus tarkoittaa toimintaa tai laiminlyöntiä, joka on vastoin voimassa olevaa lakia. Se on yleiskäsite, jolla viitataan sekä rikolliseen toimintaan että siviili- tai hallinto-oikeudellisesti kiellettyihin tekoihin. Lainvastaisuutta määrittelee säädöskokoelma: lait, asetukset ja muut oikeudelliset säännökset, joiden rikkominen voi johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin.

Lainvastaisuus syntyy, kun teko täyttää lain määrittelemät ominaisuudet. Tämä voi tarkoittaa sekä teon suorittamista että teon laiminlyöntiä ja sitä, ettei teko ole sallittua lainkaan. Se, millaiset seuraamukset seuraavat, määräytyy sen mukaan, onko kyse rikoksesta, hallinnollisesta rikkomuksesta vai siviilioikeudellisesta velvoitteen rikkomisesta. Rangaistukset voivat olla sakkoja, vankeutta, ehdollisia seuraamuksia tai korvausvaatimuksia.

Esimerkkejä lainvastaisuuksista ovat varkaus, petos ja pahoinpitely, jotka yleensä ovat rikoslaissa kiellettyjä. Ympäristö- tai liikenne- sekä kuluttajansuojarikkomukset voivat olla hallinnollisia rikkomuksia tai siviilioikeudellisia velvoitteiden rikkomisia. Lainvastaisuutta arvioidaan ja sovelletaan lainsäädännön mukaan, ja oikeuskäytäntö sekä viranomaisten tulkinnat ohjaavat sen toteutusta. Lainvastaisuus on keskeinen käsite oikeusvaltiossa ja se heijastaa sitä, että lakien noudattamista valvotaan ja seuraamuksia voidaan määrätä.