lainauskäytäntö

Lainauskäytäntö kuvaa kirjaston tai muun laina- ja digipalvelun sääntöjen kokonaisuutta, jolla ohjataan lainattavien aineistojen käyttöä. Se määrittelee, kuka voi lainata, mitkä aineistot ovat lainattavissa sekä millä ehdoilla ne lainataan, palautetaan ja mahdollisesti uusitaan. Lainauskäytäntö voi koskea sekä fyysisiä aineistoja (kirjat, lehdet, elokuvat) että digitaalisia lainoja (e-kirjat, äänikirjat, lisensoidut digitaaliset sisällöt).

Yleisiä osa-alueita ovat rekisteröityminen ja tilin hallinta, laina-ajat ja uusintamahdollisuudet, sekä myöhästymaksut ja korvausvelvollisuudet. Lainattavien kappaleiden määrärajoitukset sekä erikoiskohteet kuten reference- tai erikoiskokoelmat voivat olla lainattavien ulkopuolella tai vaatia erillisen luvan. Varausmahdollisuus, noutopaikka ja kirjastojen välinen laina laajentavat valikoimaa. Asiakas vastaa lainatun palauttamisesta määräaikaan mennessä; myöhästyminen voi johtaa maksuunpanuihin tai tilin estoon.

Digitaalisten lainausten kesto ja uusinnan mahdollisuudet riippuvat lisensseistä ja palveluntarjoajasta. Käytännöt voivat vaihdella julkisten, akateemisten ja koulukirjastojen sekä maiden välillä. Lainauskäytännöissä voi olla poikkeuksia erikoiskokoelmissa. Kirjastot päivittävät säännöt säännöllisesti, ja käyttäjille tiedotetaan muutoksista verkkosivuilla sekä tiedottein.

---