lainamerkkeinä

Lainamerkkeinä on suomalainen termi, joka kuvaa tilaa tai käytäntöä, jossa merkkejä tai symboliikkaa on lainattu toisesta kielestä tai kirjoitusjärjestelmästä ja käytetään sen alkuperäisen kirjoitusasutuksen mukaan. Termiä käytetään usein kielitieteellisissä, typografisissa tai tekstiä käsittelevissä yhteyksissä kuvaamaan sitä, että jokin merkki ilmaisee lainasoriginaalia tai lainattua muotoa.

Etymologisesti sana muodostuu sanoista lainaa (to borrow) ja merkki (mark, sign), sekä päätteestä -nä, joka muodon mukaan tarkoittaa “as” tai “in the capacity of”. Käytännössä lainamerkkeinä viittaa siihen, että jossain tekstissä on käytetty lainattuja merkkejä tai typografisia ratkaisuja osoittamaan lähde- tai lainaosaa.

Käyttöalueet ja esimerkit ovat moninaisia. Lainamerkkeinä voidaan puhua esimerkiksi siitä, että vierasperäistä sanastoa tai alkuperäistä kirjoitusasua osoitetaan säilyttämällä lainasanan diakriitteja, vieraita lainausmerkkejä tai muita ulkomaisia typografisia piirteitä. Tällainen käytäntö voi ilmentää tekstin autenttisuutta, alkuperäistä tarkkuutta tai monikielisiä konteksteja, mutta se on tapauskohtaista ja vaihtelee julkaisukohtaisesti sekä kieli- ja typografiikkasuositusten mukaan.

Lainsanasta käytetty termi ei ole vakiintunut kattavaksi standardiksi, ja sen merkitys voi vaihdella tutkimus- ja editorial-yhteyden mukaan.

See also: lainasana, lainausmerkki, lainakielisyys, orthografia.