kynnyskohdat

Kynnyskohdat ovat arvoja tai pisteitä, joissa järjestelmän käyttäytyminen muuttuu merkittävästi tai luokitus siirtyy yhdestä tilasta toiseen. Termi koostuu sanoista kynnys, joka tarkoittaa rajaa, sekä kohta, viitaten arvoon tai tilaa kuvaavaan pisteeseen. Kynnyskohdat voivat olla sekä ajallisia että tilastollisia, ja niitä käytetään kuvaamaan kriittisiä arvoja, joiden ylittäminen tai alittaminen muuttaa systeemin dynamiikkaa.

Käyttökonteksteja kynnyskohdille löytyy monilta tieteenaloilta. Tilastotieteessä ne voivat määrittää kohdan, jossa riippuva muuttuja muuttuu luokittain tai jossa malli reagoi eri tavalla. Ekologiassa ja ilmastotutkimuksessa kynnyskohdat viittaavat tipping-pisteisiin, joita ylittäessään ekosysteemi reagoi nopeasti ulkoisiin paineisiin. Tekniikassa ja tietojenkäsittelyssä kynnystason käyttö liittyy esimerkiksi kuvankäsittelyyn tai signaalien binarointiin, jossa arvo, alue tai tilanne määrittää eron kohteen ja taustan välillä.

Esimerkkejä ovat: kuvankäsittelyssä binarointi, jossa intensiteetti ylittävän kynnyn perusteella erotellaan kohteet taustasta; epidemiologiassa altistuksen tai riskin kynnysarvot, joiden ylitys kasvattaa sairastumisriskiä; taloustieteessä politiikkatoimet aktivoituvat vasta kun mittarit ylittävät ennalta määritellyn kynnyksen. Kynnyskohdien hahmottaminen edellyttää usein data-analyysiä ja muutostutkimusta, jotta voidaan eristää todellinen kynnys tilastollisesta vaihtelusta.