kuvailevuutta

Kuvailevuutta tarkoitetaan kykyä tai mahdollisuutta kuvata jokin ilmiö, tapahtuma tai olio siten, että kuvaus on tarkka, toistettava ja ymmärrettävä kielellä tai muulla merkityksellisellä esitystavalla.

Käsite on keskeinen sekä filosofiassa että kielellisessä tutkimuksessa. Sitä arvioidaan sen perusteella, miten laajalti ja millä tarkkuudella ilmiö voidaan sanallistaa ja jäsennellä luokiksi, malleiksi tai mittauksiksi.

Joidenkin ilmiöiden kuvailevuus on korkea (esim. mitattavat fysikaaliset suureet), kun taas subjektiiviset kokemukset tai monimutkaiset sosiaaliset tilat voivat olla haastavia ja joskus kuvaaminen on vaikeaa tai mahdotonta.

Tutkimuksessa kuvailevuutta tarkastellaan sanaston, ontologioiden ja standardoitujen määritelmien avulla, sekä erilaisten kielten ja kulttuurien kontekstien huomioiminen.

Kuvailevuudella on käytännön merkitys tieteellisessä mallinnuksessa, kielitieteessä ja tekoälyssä, joissa kuvausten selkeys vaikuttaa selitettävyyteen ja järjestelmien kykyyn toimia luotettavasti.