kuplivuutta

Kuplivuutta on suomen kielen termi, joka kuvaa kahdella tasolla ilmiötä tai ominaisuutta. Ensinnäkin se tarkoittaa fysikaalista kykyä muodostua kuplia nesteessä tai kaasussa, esimerkiksi hiilihappopitoisissa juomissa tai liuoksissa, joissa kaasu vapautuu kuplien muodossa. Toiseksi kuplivuutta käytetään kuvailevana ilmaisuna viittaamaan eloisaan, kuohuvaan ilmapiiriin tai yksilön persoonallisuuteen, joka on sosiaalisesti eloisa ja innostunut.

Fysikaalinen kuplivuus riippuu useista tekijöistä. Kuplien muodostuminen alkaa yleensä kuplien ytimen syntymisestä (nucleation), jota voivat edistää ylipyrähdyttäneet kaasupitoisuudet, lämpötilan muutos tai paineenvaihdokset. Märkäaineissa ja nesteissä kuplien koko ja määrä määräytyvät kaasun liukoisuuden, pinnankovetuksen (pintajännityksen) sekä nesteen epäpuhtauksien ja lisäaineiden vaikutuksesta. Esimerkiksi hiilihapotuksessa kuplivuus ilmenee kaasun liuoksen ylitäyttötilasta sekä paineen vapautumisesta.

Käytännön näkökulmassa kuplivuus mitataan usein sen vaikutuksesta prosessiin tai tuotteeseen: kuinka nopeasti kuplat muodostuvat ja kasvavat, millainen on kuplien koko- ja jakauma sekä kuinka vakaasti kupliva ilmenee. Laboratoriokäytössä voidaan käyttää visuaalisia tai optisia menetelmiä sekä paine- ja lämpötilaehtojen säätöjä.

Kielessä kuplivuutta esiintyy sekä vakiintuneina sanontoina että arkikielessä. Elämyksellinen tai energinen ilmapiiri voi sananmukaisesti kuvailla kuplivaa tunnelmaa, ja "kupliva" voi viitata henkilön sosiaaliseen, innostuneeseen käytökseen.