kryptaukseen

Kryptaukseen on suomen kielen illatiivinen muoto sanasta krypta ja tarkoittaa siirtymistä kryptaan, eli maanalaiseen hautakammioon tai kiviseen kammioon. Krypta itsessään on yleensä rakennettu hautapaikaksi tai reliikvian säilytyspaikaksi, ja niitä löytyy erityisesti vanhoista kirkkorakennuksista sekä maanalaisista holvi- ja tunnelijärjestelmistä.

Krypton rakennustekniset piirteet vaihtelevat, mutta niille ovat tyypillisiä paksut kiviseinät, holvikaaret ja vähäiset, usein valoa päästämättömät tilat. Yksi keskeinen tehtävä on tarjota turvallinen ja rauhallinen paikka vainajille ja hautaustoimille. Monissa kirkkorakennuksissa kryptat toimivat myös omien liturgisten tilojensa osina tai reliikiakokoelmapisteinä, ja ne voivat olla sekä yksityisiä että yhteisön käytössä olevia tiloja.

Käyttö ja merkitys ovat historiallisesti sidoksissa kristilliseen perintöön, jossa kryptat ovat nähty sekä muistamisen että suojelun paikkoina. Kulttuurisesti kryptat ovat herättäneet kiinnostusta kirjallisuudessa ja elokuvissa, joissa ne voivat symboloida salaisuuksia, menneisyyden painoa tai uhkaa. Nykyään kryptat ovat usein suljettuja yleisöltä tai ne ovat avoinna vain valvottuina käynteinä, ja niiden säilymisen varmistamiseksi niihin liittyy sekä kulttuurihistoriallista että arkeologista arvoa sekä erityistä hoitoa ja tutkimusta. Kryptaukseen-ilmaus esiintyy siten sekä arkipäiväisessä kielenkäytössä että kuvailevissa teksteissä, kun kuvataan siirtymistä hautauspaikalle tai kirjallisen paikan sisäänmenoa.