korttipolitiikka

Korttipolitiikka on poliittinen käsite, jota käytetään kuvaamaan toimintatapaa, jossa poliittiset vaihtoehdot nähdään eräänlaisina korteina, joita voidaan käsitellä, pelata tai vaihtaa. Metafora pohjautuu korttipelien dynamiikkaan: hallussa olevien korttien avulla toimijat tekevät strategisia siirtoja ja neuvottelevat siitä, miten saavutetaan haluttu lopputulos.

Käytännössä korttipolitiikassa jokaiselle politiikka-alueelle tai reformille voidaan määrittää oma korttinsa. Kortteja voidaan esittää julkisesti suunnitelmina, käyttää neuvotteluvälineinä liittoutumien rakentamisessa, tai säästää myöhemmäksi. Siirtäminen, vaihtaminen ja poisjättäminen heijastavat neuvottelujen dynamiikkaa, ajankohtaista julkikuvaa sekä saavutettavissa olevan enemmistön muodostumista.

Termiä käytetään erityisesti hallituskoalitioiden muodostamisen ja lainsäädäntöneuvottelujen kuvaamisessa sekä työpajoissa, joissa osallistujat priorisoivat vaihtoehtoja esittämällä niitä kortein. Korttipolitiikka tarjoaa viitekehyksen tarkastella monimutkaisia kysymyksiä kokonaisuuksina, joissa korostuvat vuorovaikutus, resurssit ja aikataulut.

Kriitikoiden mukaan korttipolitiikka voi yksinkertaistaa teknisiä ja oikeudellisia rajoitteita sekä kannustaa nopeisiin, näkyviin liikkeisiin tai manipulointiin. Siksi on tärkeää käyttää sitä havainnollistavana kuvaajana eikä korvaamaan syvällistä poliittista analyysiä. Lisätietoja löytyy politiikan pelillistämisestä, agendan asettamisesta ja koalitio-neuvotteluista.