korostuksissa

Korostuksissa on sanan korostus (painotus, aksentti) monikollinen inessiivimuoto. Korostus tarkoittaa yleisesti sitä, miten jokin osa puheesta, tekstistä tai musiikista saa huomiota tai merkityksen painotuksen kautta. Korostukset voivat ilmetä eri tavoin ja niillä on usein rooli informaation rakenteen, fokuksen tai kontrastin ilmaisussa.

Kielitieteessä korostukset kuvaavat puheen painotusta eli niitä kohtia, joille puhuja antaa erityistä painoarvoa. Painotuksella voi olla kielellistä funktiota, kuten uuden tai keskeisen tiedon erottamista vanhasta, sekä kontrastin ilmaisua. Joissakin kielikuvauksissa korostus liittyy also prosodiin, kuten korkeuden, keston tai äänen voimakkuuden muutoksiin.

Typografiassa korostuksilla viitataan tekstiin tehtyyn visuaaliseen korostukseen. Se voi tarkoittaa lihavointia, kursivointia tai alleviivausta, jotka osoittavat tärkeitä sanoja tai ilmauksia ja auttavat lukijaa nopeaan sisällön hahmottamiseen.

Musiikissa korostukset tarkoittavat rytmisiä tai melodisia painotuksia nuotistoissa. Kyse on taachimesta, jossa tietyt havainnot asetetaan etusijalle rytmisesti tai dynamiikassa, mikä vaikuttaa kappaleen ilmeeseen ja liikekieleen.

Käyttö kontekstin mukaan voi vaihdella: kirjoitettua tekstiä korostetaan usein tarkoituksella, puheessa korostukset syntyvät puhe- ja ääniominaisuuksien kautta, ja musiikissa ne ovat osa rytmistä tulkintaa.

Lisäksi termiä voidaan käyttää kuvaamaan yleisiä korostuksia tai painotuksia ilman sitoutumista tiettyyn ala-alaan. See also: korostus, painotus, korostaminen.