konsonanteihin
Konsonanteihin on suomen kielen kieliopillinen muoto, joka muodostuu sanasta konsonantti (consonant) sekä illatiivin monikon päätteestä -iin. Konsonantti tarkoittaa äännettä, jonka luonteen vuoksi se ei ole vokaali. Illatiivin monikko konsonanteihin tarkoittaa “kohti konsonantteja” tai “konsonantteihin” ja sitä käytetään, kun puhutaan kohdistumisesta tai siirtymisestä johonkin konsonanttiryhmään.
Käytännössä konsonanteihin esiintyy pääasiassa kielitieteellisissä ja opettavaisissa yhteyksissä, joissa kuvataan joukko konsonantteja yksikkö- tai ryhmämuodossa. Suomen
Esimerkkejä käyttöyhteyksistä:
- Tutkimuksessa tarkastellaan konsonanteihin kohdistuvia äänneteoreettisia muutoksia.
- Lauseessa viitataan konsonanteihin liittyviin ääntämyksen ilmiöihin.
- äänne
- illatiivi (kieliopillinen case)
Konsonanteihin toimii käytännön esimerkkinä siitä, miten suomen kielen illatiivin monikko muodostuu ja miten sitä käytetään kuvaamaan