kondensaattorimikit

Kondensaattorimikrofonit, tunnetaan myös nimellä kapasitiiviset mikrofonit, ovat äänensiirtoon tarkoitettuja laitteita, jotka perustuvat kondensaattorin periaatteeseen. Kondensaattori koostuu kahdesta toisiaan lähellä olevasta johtavasta levystä, joiden väliin on sijoitettu eriste. Kondensaattorimikrofonissa toinen näistä levyistä on ohut, värähtelevä kalvo (diafragma), joka reagoi ääniaaltoihin. Toinen levy on kiinteä taustaelektrodi. Kun ääniaallot osuvat kalvoon, se värähtelee, muuttaen etäisyyttä taustaelektrodiin. Tämä etäisyyden muutos puolestaan muuttaa kondensaattorin kapasitanssia.

Jotta kondensaattorimikrofoni toimisi, sen kondensaattorille on syötettävä jatkuva sähkövaraus. Tämä tapahtuu yleensä ulkoisen virtalähteen, kuten pariston tai phantom-virran (yleensä +48 V), avulla. Kun kapasitanssi muuttuu kalvon värähtelyn seurauksena, muuttuu myös kondensaattorin varaustilaa ylläpitävän jännitteen amplitudi. Tämä vaihteleva jännite on äänisignaali, joka sitten vahvistetaan ja käsitellään edelleen. Kondensaattorimikrofonit tunnetaan kyvystään toistaa ääntä tarkasti ja laajalla taajuusalueella, minkä vuoksi niitä käytetään laajalti musiikkituotannossa, äänityksissä ja broadcast-lähetyksissä. Ne ovat usein herkkiä ja pystyvät tallentamaan hienovaraisia äänisävyjä. Ne vaativat kuitenkin usein esivahvistimen toimiakseen tehokkaasti.