kondensaatiopolymerointiin

Kondensaatiopolymerointi on polymeerien valmistusmenetelmä, jossa monomeerit liittyvät toisiinsa ja samalla poistuu pienikokoisia molekyylejä, kuten vettä, metanolia tai suolahappoa. Näin syntyy pitkiä polymeeriketjuja. Reaktio kuuluu yleisesti vaihekasvuiseen (step-growth) polymerointiin, ja korkeat molekyylipainot saavutetaan, kun pienmolekyylinpoisto on riittävän tehokasta ja reaktio on edennyt pitkälle.

Perusperiaate on, että monomeerien ryhmät voivat muodostaa useita kytkentöjä; funktionaalisten ryhmien määrän on oltava riittävä. Oikea stoikiometria on tärkeä ja pienmolekyylin poisto ylläpitää reaktion tasapainoa kohti pidempiä ketjuja. Reaktiot voivat vaatia lämpötilan kontrollia ja katalyyttejä.

Yleisimmät kondensaatiopolymeerit ovat polyesterit, polyamidit ja polykarbonaatit. Esimerkkejä ovat PET, nylon-tyypit sekä polykarbonaatit. Näiden muodostuminen tapahtuu di- tai trifunktionaalisten monomeerien reaktioissa, joissa pienmolekyyli poistuu reaktiosta.

Käytännön sovellukset: kondensaatiopolymeerit ovat tärkeitä tekstiili-, pakkaus- ja tekniikkasovelluksissa. Ne tarjoavat hyviä mekaanisia ominaisuuksia sekä lämpötilan kestävyyttä, mutta valmistuksessa on tärkeää hallita poistomolekyylin poistuminen sekä stoikiometria ja monomeerien valinta.