kokonaisspektriä

Kokonaisspektriä tarkoitetaan koko kattavaa elektromagneettisen säteilyn alueen spektriä, jota jokin lähde tuottaa tai jota voidaan havaita tai mitata tietyssä kontekstissa. Käytännössä termi riippuu siitä, onko kyse säteilyn kokonaisenergiasta, näkyvästä valosta vai koko sähkömagneettisesta spektristä radioaalloista gamma-säteilyyn saakka. Silloin kun puhutaan valosta ympäristön tai teknisen laitteen näkökulmasta, keskitytään usein näkyvään tai laajoihin säteilyalueisiin.

Valaistuksessa kokonaisspektri viittaa usein laajaan, jatkuvaan spektriin, jossa energia jakautuu useammalle aallonpituusalueelle. Tämä on tyypillistä luonnolliselle valolle ja monille valonlähteille, kuten hehkulampuille ja monipuolisille LED-järjestelmille, jotka lisäävät värien luonnetta pehmeämmin. Vastakohtana ovat kapeasti spektriä tuottavat lähteet, kuten laserit tai joidenkin LED-valojen lineaariset spektrit.

Mittauksissa kokonaisspektriä kuvaa spektrin tehon jakso tai spektrinen tehon jakautuminen S(λ). Kokonaisintensiteetti saadaan yleensä integroimalla S(λ) määritellyn aallonpituusvälille. Tällä tavoin voidaan määrittää esimerkiksi värintoisto, värilämpötila ja muita ominaisuuksia kuten värintoistoindeksi (CRI). Mittauksissa käytetään spektrofotometrejä ja spektroradiometrejä, ja huomioidaan instrumentin herkkyys sekä havaittavan alueen rajoitukset.

Rajoitteita kokonaisspektrin käsitteelle ovat laitteiden vasteet sekä ympäristön olosuhteet, jotka voivat rajoittaa havaittavaa spektriä. Kokonaisspektrin käsite on siten kontekstikohtainen: se määritellään suhteessa käytettyyn mittausalueeseen ja sovellukseen. Kokonaisspektrin ymmärtäminen on olennaista valon laadun, värin tarkastelun ja energiatehokkuuden arvioinnissa.