kokonaisalasta

Kokonaisalasta on termi, jota käytetään suomalaisessa tieteellisessä keskustelussa kuvaamaan lähestymistapaa tai alaa, joka keskittyy kokonaisvaltaiseen analyysiin monimutkaisista järjestelmistä. Siinä korostetaan eri alojen ja mittakaavojen välistä integraatiota sekä emergenttien ilmiöiden ymmärtämistä.

Kokonaisala-termin etymologia juontaa sanoista kokonais- ja ala, jotka viittaavat kokonaisuuteen ja alaan tai fokukseen. Käytännössä kokonaisalasta viittaa useiden toimialojen yhdistämiseen, jotta voidaan tarkastella kokonaisuutta sen osien vuorovaikutusten kautta.

Menetelmät: Kokonaisalasta yhdistää systeemiajattelun, holistisen arvionnin ja menetelmien sekoitun; se hyödyntää sekä määrällisiä malleja (järjestelmädynaamiikka, elinkaarianalyysi) että laadullisia lähestymistapoja (asiantuntijahaastattelut, sidosryhmätoiminta). Keskeistä on mittaristo, joka heijastaa taloudellisia, sosiaalisia sekä ympäristöllisiä ulottuvuuksia.

Sovellukset: Käytännössä kokonaisalasta näkyy politiikan suunnittelussa, kaupunkisuunnittelussa, ympäristöhallinnossa, yritysstrategioissa, koulutuksessa ja julkisessa terveydessä, joissa kompleksiset vuorovaikutukset vaativat integroituja ratkaisuja.

Koulutus ja tutkimus: Alaa voidaan opiskella ohjelmissa, jotka nimeävät itsensä kokonaisalaksi tai joissa sen periaatteita opitaan. Usein painotetaan teorian ja menetelmien integraatiota sekä ongelmake-väistä käytäntöä.

Haasteet: Termi voi joidenkin mielestä olla liian epäselvä tai kattava. Keskeisiä kehityskohteita ovat metodien standardointi, läpinäkyvyys ja kyky tasapainottaa syvyyden sekä laajuuden vaatimukset.

Lopulta: Kokonaisalasta liittyy läheisesti systeemiteoriaan, kestävyystieteisiin, integroidun ajattelun ja transdisziplinaariseen tutkimukseen, vaikka se eroaa näistä lähestymistavoista omalla, kokonaisuutta korostavalla painotuksellaan.