kohorttianalyyseja

Kohorttianalyysit ovat tutkimusmenetelmiä, joissa tutkittavat yksilöt ryhmitellään yhteisen ominaisuuden tai ajanjakson mukaan ja heidän tulevia tapahtumiaan seurataan tietyn ajan kuluessa. Tällaiset analyysit soveltuvat sekä epidemiologiaan että liiketoiminnan analytiikkaan, joissa tavoitteena on ymmärtää ajallisia riskieroja ja käyttäytymismalleja kohorttien välillä.

Kohorttien muodostaminen voi perustua esimerkiksi syntymävuoteen, sairauteen liittyvään alkamisaikaan tai hoitomenetelmän aloittamiseen. Prospektiivinen kohortti seuraa osallistujia etukäteen määritellyn ajan; retropektiivinen kohortti käyttää jo kerättyä dataa, jonka perusteella nykyistä analyysiä voidaan toteuttaa.

Analyyseissa käytetään usein riskilukujen, suhteiden ja ajan mukaan muuttuvien tapahtumien arviointia. Elinaikaa koskisissa kohorttianalyyseissa hyödynnetään Kaplan–Meierin estimaattoria, log-rank -testiä sekä Coxin suhteellisen vaaran mallia. Tiedonlähteinä ovat rekisterit, sähköiset terveystiedot sekä kyselytiedot. Tuloksia tulkitaan kontekstissa: yhdistetään ajallinen seuranta, mahdolliset seurantaa rajoittavat tekijät ja kohortin erityispiirteet.

Keskeisiä etuja ovat mahdollisuus kontrolloida ajallista vaihtelua sekä ikä- ja ajankohdan vaikutuksia ja kyky tutkia harvinaisia tapahtumia. Rajoitteisiin kuuluu valikoituminen, häviäminen seurannasta sekä tiedon puute tai virheet luokituksissa. Pitkiä seuranta-aikoja voi olla vaikea ylläpitää, ja tulosten yleistettävyys voi vaihdella.

Esimerkkejä kohorttianalyysien sovelluksista ovat epidemiologinen tutkimus sairauden ilmaantuvuudesta useiden vuosien aikana sekä liiketoiminnallinen analyysi uuden asiakkaan ostoksista ja retentionista ensimmäisten kuukausien aikana.