kloroplastteja

Kloroplastit ovat kasvien ja joidenkin algojen soluelimiä, joissa tapahtuu fotosynteesi. Ne muuntavat valon energian kemialliseksi energiaksi ja tuottavat happea.

Kloroplastit ovat kaksinkertaisen kalvon ympäröimiä organelleja. Ulkoinen ja sisäinen kalvo muodostavat erilliset tilat, joiden välissä on tila, jota kutsutaan intermembranolumeiksi. Kloroplastien sisäinen kalvorakenne koostuu thylakoideista, jotka ovat usein järjestäytyneenä grana-nippuina. Thylakoidien kalvot sisältävät fotosysteemit I ja II sekä elektroninsiirtoketjun. Näin valoenergia voidaan käyttää veden hapetukseen, mikä tuottaa ATP:ta ja NADPH:ta. Stromassa, kalvottomassa tilassa, tapahtuu Calvin-syklin vaihe: CO2 sidotaan sokeriksi.

Kloroplastit sisältävät myös oman DNA:n ja ribosomeja; niiden proteiineja tuotetaan sekä kloroplastin sisällä että ydinperäisin proteiinien avulla, joita siirretään TOC/TIC-järjestelmien kautta.

Kloroplastit ovat peräisin endosymbioosista, jossa varhaiset eukaryoottisolut omaksuivat syanobakteerien kaltaisia organismeja. Tämän vuoksi kloroplastit ovat osittain autonomisia, ja niillä on oma pienikokoinen genome.

Kasvisoluissa kloroplastit sijaitsevat lehden mesofyllin soluissa; ne vastaavat suurimmasta osasta fotosynteesistä ja biomassan tuotannosta. Plastideilla voi erilaistua leucoplasteiksi (värjäämättömiksi) tai kromoplasteiksi (värillisiksi), riippuen kehittymisestä.