kiteytyksestä

Kiteytys on prosessi, jossa aine muuttuu nestemäisestä tai kaasumaisesta olomuodosta kiinteään, kiteiseen olomuotoon. Kiteytymisessä aineen atomit, molekyylit tai ionit järjestäytyvät säännölliseen, toistuvaan kiderakenteeseen. Tämä järjestäytyminen tapahtuu tyypillisesti, kun aineen lämpötila laskee riittävästi tai liuottimen määrä vähenee.

Kiteytymisprosessin aloittamiseksi tarvitaan usein ytimiä, eli pieniä kiteitä, joiden pinnalle uusia kiteitä alkaa kasvaa. Ilman ytimiä aine voi pysyä ylijäähtyneessä tilassa pitkään ennen kiteytymistä. Kiteytyminen on tasapainoprosessi, jossa aineen olomuotojen välillä on termodynaaminen tasapaino tietyssä lämpötilassa ja paineessa.

Kiteytymistä käytetään laajalti teollisuudessa puhtaiden aineiden valmistukseen, kuten suolan, sokerin ja lääkkeiden tuotannossa. Kiteiden koko, muoto ja puhtaus riippuvat monista tekijöistä, kuten jäähdytysnopeudesta, sekoittamisesta ja läsnä olevista epäpuhtauksista. Epäpuhtaudet voivat vaikuttaa kiteytymisnopeuteen ja kiteiden rakenteeseen. Kiteytymisellä on merkitystä myös luonnossa, esimerkiksi jään ja mineraalien muodostumisessa.