kirjanpitoperiaatteita

Kirjanpitoperiaatteita ovat tilinpidon ja tilinpäätöksen laadinnan yleiset ohjeet, joita noudatetaan suomalaisessa kirjanpidossa. Ne määrittävät, miten tulot, menot, varat ja velat tunnistetaan, arvostetaan ja raportoidaan sekä miten tilikauden tapahtumat jaksotetaan. Periaatteet pohjautuvat sekä Suomen kirjanpitolakiin että kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin, ja niiden soveltaminen riippuu yrityksen koosta, toimialasta sekä sovellettavista standardeista (esimerkiksi suomalainen GAAP tai IFRS).

Keskeisimmät periaatteet ovat usein: tilinpäätös laaditaan accrual-periaatteen mukaan, jolloin tulot ja menot kirjataan tilikaudelle niiden syntymisajankohdan perusteella, ei maksuhetken mukaan; yhtiön oletetaan jatkuvan toimintaansa, jolloin omaisuuserien arvostusta ja tulosten kirjaamista tehdään tämän oletuksen puitteissa; jatkuvuusperiaate korostaa tilinpäätöksen vertailukelpoisuutta ja läpinäkyvyyttä sekä vaatii, että muutokset osoitetaan ja perustellaan. Varovaisuusperiaate ohjaa arvojen valintaa siten, että epävarmuudet huomioidaan, eikä tulosta liioitella; arvostusperiaatteet määrittävät, miten varat ja velat arvostetaan sekä millaisia arvoitusmenetelmiä (kustannusarvostus, käypä arvo jne.) käytetään. Olennaisuusarviointi vaikuttaa esitettävän tiedon laajuuteen ja yksityiskohtaisuusasteeseen.

Kirjanpitoperiaatteiden tarkka sisältö vaihtelee yrityksen tilinpäätöksen tarkoituksen ja sovellettavien standardien mukaan, mutta niiden tavoitteena on tuottaa luotettava, vertailukelpoinen ja ymmärrettävä taloudellinen kuva. IFRS-raportoinnissa korostuvat samanlaisten periaatteiden noudattaminen ja avoimuus tilinpäätöksessä, kun taas suomalaisessa GAAP:ssa painotukset voivat olla toisinaan erilaisia.