kipuviesteistä

Kipuviesteistä kuvaa kipusignaalien kulkua kudoksista keskushermostoon sekä niiden käsittelyä aivoissa. Kipua aiheuttavat nociceptorit, sensoriset neuronit, jotka reagoivat kudostuhoon, tulehduksiin tai uhkaaviin tilanteisiin. Nociceptorit sijaitsevat ihossa, lihaksissa, nivelissä sekä sisäelimissä. Kipua voidaan jakaa nopean Aδ-fiberivetoisen kivun ja hitaan C-fiberipohjaisen kivun välillä: Aδ-kipu on usein terävä ja nopeasti paikallistettavissa, C-kipu on polttava tai jomottava ja pidempi.

Impulssit kulkeutuvat selkäytimeen dorsal horniin, jossa ne synapsoituvat toisiin neuroneihin. Toiset kipuimpulssit nousevat spinothalamic tractin kautta talamukseen ja sieltä sensoriselle aivokuorelle, jolloin kipu koetaan ja paikallistetaan. Kipuun liittyy myös emotionaalinen ulottuvuus, joka välittyy limbisen järjestelmän, kuten amygdalan ja insulan, kautta.

Kivun säätelyyn osallistuvat sekä perifeeriset että keskushermoston mekanismit. Gaten säätelyperiaatteen mukaan kipuviestejä voidaan vähentää erilaisten aistitapahtumien kautta. Descending analgesia käynnistyy aivorungosta, jossa periaqueductal gray (PAG) ja muut rakenteet aktivoivat noradrenergisia ja serotonergisia polkuja (locus coeruleus ja raphe-ydit), ja vapautuvat endorfiinit ja enkefaliinit, jotka vähentävät dorsal hornin signalointia.

Kipu voi olla akuutti tai krooninen. Kroonistumiseen liittyy perifeerinen ja keskushermoston sensibilisaatio, mikä voi johtaa hyperalgesiaan tai allodyniaan. Kipua arvioidaan potilaan itseraportoinnilla; hoitossa yhdistyvät farmakologiset keinot (esim. NSAIDit, parasetamoli, opioidit ja adjuvantit) sekä ei-farmakologiset menetelmät kuten fysioterapia ja psykologinen tuki.