kilpirauhassyövissä

Kilpirauhassyövissä on pahanlaatuisia kasvaimia, jotka saavat alkunsa kilpirauhasen soluista. Kilpirauhanen on kaulan etuosassa sijaitseva perhosenmuotoinen elin, joka tuottaa kilpirauhashormoneja, jotka säätelevät aineenvaihduntaa. Kilpirauhassyövät ovat suhteellisen harvinaisia, ja niiden yleisimmät tyypit ovat papillaarinen ja foolikulaarinen karsinooma. Anaplastinen kilpirauhassyöpä on harvinaisempi mutta aggressiivisempi tyyppi. Medullaarinen karsinooma on toinen harvinaisempi muoto, joka voi liittyä perinnöllisiin oireyhtymiin.

Oireet vaihtelevat syövän tyypistä ja koosta riippuen. Yleisimpiä oireita ovat kaulalla tuntuva kyhmy tai turvotus, äänen käheys, nielemisvaikeudet ja hengitysvaikeudet. Monissa tapauksissa kilpirauhassyöpä ei kuitenkaan aiheuta oireita varhaisessa vaiheessa ja löydetään sattumalta muun tutkimuksen yhteydessä.

Diagnoosi perustuu yleensä lääkärin tekemään fyysiseen tutkimukseen, ultraäänitutkimukseen, verikokeisiin ja tarvittaessa neulanäytteenottoon (ohutneula-aspiraatio) kyhmystä. Kuvantamistutkimukset, kuten tietokonetomografia (TT) tai magneettikuvaus (MRI), voivat auttaa arvioimaan syövän laajuutta.

Hoito riippuu syövän tyypistä, koosta, levinneisyydestä ja potilaan yleiskunnosta. Yleisin hoitomuoto on leikkaus, jossa pyritään poistamaan kasvain kokonaisuudessaan. Kilpirauhanen tai sen osa voidaan joutua poistamaan. Leikkauksen jälkeen voidaan tarvita radioaktiivista jodia tuhoamaan mahdollisesti jääneitä syöpäsoluja. Joskus käytetään myös ulkoista sädehoitoa tai lääkehoitoa. Seuranta on tärkeää uusiutumisen varalta. Kilpirauhassyövän ennuste on useimmiten hyvä, erityisesti varhain todetuissa ja hyvin erilaistuneissa muodoissa.