kiinnityksestä

Kiinnityksestä tarkoittaa oikeudellista vakuutta, jonka tarkoituksena on varmistaa velvollisuuden, yleensä velan, suoritus. Kiinnitys antaa velkojalle oikeuden saada vakuudeksi annettu omaisuus realisoitua velan kattamiseksi, jos velallinen ei täytä velvoitettaan. Suomessa kiinnitys voidaan kohdistaa kiinteistöön (kiinnitys kiinteistöön) sekä liiketoimen vakuudeksi annettuun omaisuuteen (pantti). Kiinteistöön kohdistuva kiinnitys on yleisin vakuuden muoto; pantti liittyy puolestaan usein liiketoiminnan omistamaan omaisuuteen, kuten tavaroihin tai arvopapereihin.

Kiinnitys rekisteröidään julkiseen kiinnitysrekisteriin, jonka ylläpidosta vastaa Maanmittauslaitos. Rekisteröinnin ajankohta määrittää etusijan muiden kiinnitysten välillä, ja rekisteröinti antaa velkojalle oikeuden vaatia vakuuden realisointia, jos velka jätetään maksamatta. Realisointi tapahtuu yleensä ulosottomenettelyn kautta; kiinnitykseen liittyvä myynti voi johtaa vakuuden realisointiin ja velkasaatavien kattamiseen.

Vapautus ja poisto tapahtuvat, kun velka on suoritettu tai kun osapuolet ovat sopineet vapauttamisesta. Kiinnitys poistetaan rekisteristä asianmukaisella purkutoimenpiteellä. Kiinnitys antaa velkojalle vakuusasemaa, mutta samalla rajoittaa velallisen oikeutta käyttää ja luovuttaa vakuudeksi tarkoitettua omaisuutta, kunnes velka on hoidettu ja vakuus vapautettu.

Tämä on yleiskatsaus kiinnityksen peruskäsitteisiin suomalaisessa oikeusjärjestelmässä.