kieliö

Kieliä ovat ihmisyhteisöjen käyttämät järjestelmälliset viestintäkeinot, joilla ilmaistaan ajatuksia, tunteita ja tietoa. Jokainen kieli rakentuu äänteistä, sanastosta, morfologiasta, syntaksista sekä merkityksellisistä suhteista (semantiikka). Kieli kuvastaa sekä yksilön kognitiota että yhteisön historiaa ja kulttuuria. Kieltä opitaan ensiksi äidinkielenä ja sitä opitaan jatkuvasti elämäntilanteiden mukaan.

Ominaisuudet ja kirjoitus: kielet voivat olla analyyttisiä tai agglutinatiivisia; kirjoitusjärjestelmä voidaan perustua aakkostoon, syllabaarikirjoitukseen tai logogrammeihin. Kielet ovat usein osa laajempia kieliperheitä, kuten indo-eurooppalaisia tai uralilaisia, mutta maailmassa on tuhansia pienempiä kieliä.

Moninaisuus ja tilanne: arviolta maailmassa on noin 7 000 kieltä. Moninaisuus on uhanalaista; monet kielet ovat puhujamäärältään pieniä ja vaarantuvat sukupolvien vaihtumisen myötä. Dokumentointi ja kielipolitiikka pyrkivät turvaamaan kieltä syntyperäisten ihmisten identiteetin ja kulttuuriperinnön kannalta. Monikielisyys on yleistä monissa maissa.

Esimerkkejä Suomessa: Suomessa virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi; lisäksi puhujilla on saamelaiset kielet sekä viittomakieli. Kansainvälisesti kielenopetus ja kielenoppiminen ovat keskeisiä osa-alueita kielitieteessä ja kielipolitiikassa.