kehysperiaatteet

Kehysperiaatteet ovat joukon ohjenuoria, joiden tarkoituksena on määritellä ja hallita kehyksen asettamat rajat sekä tulkintaperusteet, joihin ilmiö, ongelma tai järjestelmä voidaan asettaa. Kehys määrittää kontekstin, rajat ja suhteet muihin ilmiöihin, ja se vaikuttaa siihen, miten tietoa tulkitaan sekä miten vaihtoehtoja verrataan. Termiä käytetään monilla aloilla, kuten journalismissa, politiikan analyysissä, päätöksenteossa ja suunnittelussa.

Yleisiä kehysperiaatteita ovat tarkoitus ja tavoite, kehikon rajaus (mitä kuuluu ja mitä ei), taustakonteksti ja oletukset, sidosryhmien näkökulmat, syy-seuraussuhteiden ilmaisu sekä mittaus- tai arviointikriteerit. Lisäksi korostuvat läpinäkyvyys, epävarmuuden huomioiminen sekä eettisten näkökulmien huomiointi. Kehyksen valinta vaikuttaa siihen, millaisia ongelmia nähdään ja millaisia ratkaisuja pidetään mahdollisina.

Sovellukset: journalismissa kehystermiä käytetään ilmiöiden raportoinnin ja kritiikin tukena sekä kontekstin tarjoamiseen; julkishallinnossa kehykset auttavat ongelman määrittelyä ja vaihtoehtojen vertailua; suunnittelussa ja järjestelmäkehityksessä kehykset auttavat rajojen, vuorovaikutusten ja tavoitteiden määrittämisessä.

Esimerkki: ilmastonmuutoksen politiikassa kehys voi korostaa joko päästövähennyksiä, sopeutumista tai kestävän kehityksen muita ulottuvuuksia; sitä käytetään määrittämään prioriteetit, mittarit ja arviointikriteerit.