katalogijärjestelmissä

Katalogijärjestelmät ovat tietojärjestelmiä, jotka hallinnoivat, tallentavat ja tarjoavat pääsyn erilaisiin viitteisiin ja digitaalisiin tai fyysisiin resursseihin. Niiden tarkoituksena on parantaa resurssien löytämisyyttä, hallintaa ja käytettävyyttä sekä tukea organisaation inventointia.

Järjestelmät tallentavat metatietoja resursseista, kuten otsikot, tekijät, julkaisuvuoden, kohderyhmän ja tunnukset. Ne tukevat haku- ja suodatusominaisuuksia, näyttävät saatavuustiedot ja voivat linkittää fyysisen esineen löytöön, digitaalisiin kopioihin ja relatiivisiin resurssiin. Katalogijärjestelmät käyttävät usein indeksointia ja hakualgoritmeja sekä virheenkorjausta ja varmentamista, esimerkiksi virheiden havaitsemista ja auktoriteettikontrollia.

Metadatastandardeja ovat esimerkiksi MARC, Dublin Core sekä FRBR-mallit, jotka kuvaavat suhteita Work–Expression–Manifestation–Item. Järjestelmät voivat tukea yhteentoimivuutta OAI-PMH:n, SRU/SRW:n tai REST-rajapintojen kautta, mikä mahdollistaa tiedon jakamisen muiden kokoelmien ja hakupalvelujen kanssa. Lisäksi linked data -periaatteet ja BIBFRAME-tyyppiset mallit ovat yleistymässä, parantaen semanttista yhteentoimivuutta.

Käyttökohteita ovat kirjasto- ja arkistokokoelmat, museot sekä digitaaliset julkaisualustat ja kaupalliset katalogit. Kehitys on siirtänyt perinteisestä korttiluettelosta integroituihin, monikenttäisiin järjestelmiin, joissa tieto on yhteentoimivaa ja päivittyvää. Haasteita ovat tiedon laadun ylläpito, päällekkäisyyden ehkäisy sekä tunnus- ja nimeämiskäytäntöjen hallinta.