Tyypit ja käyttötarkoitukset. Karttapohjia voidaan muodostaa sekä rasteri- että vektorimuodossa. Rasteripohjat voivat olla ortofotosiä, peruskarttoja tai muita maalailuja, kun taas vektoripohjat voivat sisältää esimerkiksi katu- ja rajoitusverkon tai muun yleisnäkymän. Web-ympäristössä karttapohjia tarjotaan usein tilikkkeinä (tile services) kuten XYZ- tai WM(T)S-palveluina, mikä mahdollistaa nopeat, laajasti käytettävät karttasovellukset. Karttapohjat on yleensä suunniteltu toimimaan useiden muiden karttatasojen kanssa, kuten teemakarttojen ja analyysien kanssa.
Teknologia ja toimitus. Karttapohjat voivat olla paikallisia tiedostoja (GeoTIFF, Shapefile, GeoPackage) tai palveluja, joita voidaan hakea verkon kautta (WMS, WMTS, XYZ). Yleisenä käytäntönä on käyttää yhteensopivaa koordinaattijärjestelmää ja oikeanlaista projektioa, jotta mittasuhteet ja päällekkäisyys ovat oikein. Kansainvälisesti ja alueellisesti karttapohjia tarjotaan usein sekä julkisten viranomaisten että yksityisten palveluntarjoajien toimesta, ja niille asetetaan erilaisia käyttölupia.
Esimerkkejä ja konteksti Suomessa. Suomessa karttapohjia ylläpitävät muun muassa maanmittauslaitos ja kaupungit, jotka tarjoavat virallisia peruste- ja maastokarttoja. Kaupunkimaisemat ja ortofotopohjat ovat yleisiä, ja kansainväliset basemap-verkostot kuten OpenStreetMapin sekä kaupalliset palvelut täydentävät paikallisia tarjontoja. Käyttö riippuu projektin vaatimuksista, kuten tarvittavasta tarkkuudesta, päivitysvälistä ja lisensseistä.
Lisensointi ja käytön rajoitteet. Karttapohjien käyttö voi olla vapaa tai lisensioitua, riippuen lähteestä ja julkaisuoikeuksista. On tärkeää tarkistaa oikeudet sekä päivitystiheys ja suhteutettu laatu ottaen huomioon sovelluksen tarkoitus sekä mahdolliset lailliset rajoitteet. Karttapohjien valinnalla vaikuttavat sekä visuaalinen selkeys että tekniset ominaisuudet, kuten projisointi ja tiedostokoko.